Tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja sairaudet tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Ne aiheuttavat työikäisten keskuudessa eniten poissaoloja työstä ja ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen heti mielenterveyshäiriöiden jälkeen. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkettä sai yhteensä 152 1200px-Carpal_tunnel_splint900 suomalaista, joista 42% johtui mielenterveyden häiriöistä ja 27% tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

Arvioiden mukaan 1,7 miljoonaa suomalaista kärsii pitkäaikaisesta tuki- ja liikuntaelimistön ongelmasta. Näiden kustannuksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta niiden on arvioitu vaihtelevan 3-4 miljardin euron välillä. On myös arvioitu, että summa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa.

Mistä kustannukset aiheutuvat konkreettisesti? Entä mitkä ovat yhteiskunnan tarjoamat rahalliset etuudet tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsiville? Ohessa pohdimme tule-sairauksia kansantalouden näkökulmasta.

Sairaanhoitokustannukset

Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Sairausvakuutus on osa suomalaista sosiaaliturvaa ja siitä vastaa Kansaneläkelaitos (KELA). Tämän perusteella jokainen suomalainen voi saada lain mukaisen korvauksen sairaanhoidosta koituvista kustannuksista, eikä tarvetta ottaa lainaa heti tilille tai etsiä muita rahoitusvaihtoehtoja tavallisesti tule.

Tarkkaa tilastollista tietoa sairaanhoitokustannuksista kokonaisuudessaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta ei ole olemassa, mutta olemassa olevat tilastot antavat arvion joidenkin kustannuksien osalta. Vuonna 2015 Kela korvasi erikoissairaanhoitokuluja 63,1 miljoonaa euroa. Näistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli 14%, eli noin 9 miljoonaa euroa.

Myös erikoislääkärikäynneistä saa korvauksen Kelalta. Suurin osa korvauksista viimeisen 10 vuoden aikana on aiheutunut ortopedian ja traumatologian erikoislääkärikäynneistä. Vuonna 2015 näiden kustannukset olivat noin 6,7 miljoonaa euroa. Samana vuonna toiseksi suurimmat korvaukset maksettiin fysiatriasta (765 000 euroa) ja kolmanneksi suurimmat käsikirurgiasta (734 000 euroa).

Lääkekustannukset

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet jakautuvat ATC-luokituksen mukaisesti kuuteen lääkeryhmään, joita ovat tulehduskipu- ja reumalääkkeet, lihasrelaksantit, lihas- ja nivelsärkyjen paikallishoitoon tarkoitetut lääkkeet, kihtilääkkeet, luukudokseen vaikuttavat lääkkeet sekä muut tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet.

Vuonna 2015 tule-sairauksien hoitoon määrättiin lääkkeitä 1 3448 509 saajalle. Näiden kokonaiskustannukset olivat noin 67 miljoonaa euroa, joista Kela korvasi 33 miljoonaa euroa. Yhteensä tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkekustannuksien osuus oli noin 3% kaikkien sairauksien lääkekustannuksista, jotka olivat suuruudeltaan 1,9 miljardia euroa.

Tule-sairauksien lääkeryhmistä eniten kustannuksia aiheutui tulehduskipu- ja reumalääkkeistä, joiden kustannukset olivat noin 37,4 miljoonaa euroa.

Sairauspoissaolot

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen valtava kansantaloudellinen merkitys johtuu ensisijaisesti juuri työpoissaoloista sekä ennenaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä. Sairauksien hoitokustannukset ovat toissijaisia näihin kustannuksiin verrattuna. Kustannukset kohdistuvat yhteiskuntiin ja yrityksiin, joskin virallista kustannusarviota yritysten osalta ei ole toistaiseksi tehty.

Jokainen suomalainen on oikeutettu sairauspäivärahaan, joka korvaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä aiheutuvat ansionmenetykset. Sairauspäivärahaan kuuluu kymmenen päivän kestoinen omavastuuaika, jonka ajalta sairaspäivärahaa ei makseta. Mikäli sairaus pitkittyy (yli 300 arkipäivää) voi henkilö hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Kaikista sairausryhmistä tule-sairaudet aiheuttavat eniten sairauspäiväkorvauksia. Myös sairauspäivärahakausia esiintyy eniten kyseisessä sairausryhmässä. Vuonna 2015 tuki- ja liikuntaelin sairauksien kokonaiskustannukset sairauspäivärahan osalta olivat noin 280 miljoonaa euroa. Keskimäärin joka kolmas sairauspäivärahakausi alkaa tuki- ja liikuntaelin sairauksien takia.

Eniten sairauspäivärahoja vuonna 2015 maksettiin selkäsairauksista (noin 94 miljoonaa euroa). Toiseksi yleisimmät syyt olivat pehmytkudossairaudet (63 miljoonaa euroa) ja kolmanneksi yleisin puolestaan nivelrikko (59 miljoonaa euroa)

Työkyvyttömyyseläke

Sairauden pitkittyessä on riskinä ennen aikainen siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle, jota voi saada työeläkkeenä ja kansaneläkkeenä. Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä ryhdytään maksamaan yleensä, kun sairastumisesta on kulunut noin vuosi. Sitä voidaan maksaa myös määräaikaisesti, jolloin siitä käytetään virallisesti nimeä kuntoutustuki.

Miesten työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu naisia suuremmat kustannukset. Esimerkiksi 55-59 vuotiaiden ikäryhmässä miehille on maksettu työkyvyttömyyseläkettä tule-sairauksien perusteella 99 miljoonaa euroa, kun naisilla vastaava luku oli 77 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt ikäryhmä oli 55-59 vuotiaat, joista eläkkeelle jäi 2582 henkilöä. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin selkäsairauksien takia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *