Selkäkipu ja yleisimmät selkäsairaudet

Ihmisen selkään kohdistuu muihin nisäkkäisiin verrattuna erityinen lisärasite, nimittäin pystyasento. Nelijalkaisiin nisäkkäisiin verrattuna pystysuuntainen selkäranka altistaa erilaiselle kuormitukselle. Historian mukana selkään kohdistuva rasitus on muuttanut muotoaan etenkin landscape-1445979089-g-lower-back-pain-184315230viimeisen vuosisadan aikana istumatyön yleistyessä. Jatkuva selän kumara-asento kuormittaa selkää eri tavalla, kuin ennen vanhaan tehty fyysinen työ. Elintapojen ja ympäristön muututtua ihmisen vaikutuksesta monet tekijät ovat ihmisen kannalta ruumiillisesti epämiellyttäviä.

Selän erilaiset rakenteet sekä näihin kohdistuvat muutokset ja kuormitukset voivat johtaa erilaisiin selkäsairauksiin, jotka oireilevat tyypillisesti selkäkipuna. Esimerkiksi eteentaivutuksessa kuormittuva välilevy voi pullistua, selkärankaan liittyvät nivelsiteet voivat venähtää ja häiriöt hermostossa voivat aiheuttaa lihasvoiman tai refleksien heikkenemistä, paikallisia tuntohäiriöitä sekä erilaisia kiputiloja.

Mitkä ovat suomalaisten yleisimmät selkäsairaudet? Kuinka sairaudet oireilevat? Entä miten selkäsairauksia hoidetaan ja kuinka kipua voi lievittää ja ehkäistä itsehoidolla? Muun muassa näihin kysymyksiin perehdymme oheisessa artikkelissa.

Selkäkipu selkäsairauden oireena

Kipu ei ole aina täysin huono asia, sillä sen tehtävänä on varoittaa henkilöä siitä, että jokin on pielessä. Usein selkäkipu saa henkilön välttämättään liikkeitä ja asentoja, jotka pahentavat kipua ja aiheuttavat lisävaurioita. Tämänkaltainen kipu on ns. ”hyödyllistä kipua”. Kipu voidaan jakaa myös sen keston perusteella akuuttiin, parin viikon kestävään kipuun sekä krooniseen, yli kolme kuukautta jatkuneeseen kipuun. Tämän lisäksi kipu voidaan jakaa lepokipuun ja rasituskipuun. Yöllisen lepokivun taustalla voi olla esimerkiksi reumasairaus ja toisaalta myös lihaskivut voivat lievittyä liikkumisen myötä. Esimerkiksi kulumakivut puolestaan voivat pahentua rasituksessa.

Pitkittynyt selkäkipu johtuu lähes aina jostakin tulehdustilasta, ja tällöin on tärkeää selvittää kivun syy eikä keskittyä hoitamaan pelkkää kipua. Hoidon kannalta on myös erityisen tärkeää sulkea pois vaaralliset kivun syyt ja varmistaa kivun todella olevan peräisin selästä. Selkä- ja alaraajakipuja voivat aiheuttaa myös monet muut syyt, kuten infektiot, syövät ja munuaisperäiset syyt.

Yleisimmät selkäsairaudet

Iskias johtuu tavallisesti välilevytyrästä, jossa välilevyn pehmeä sisusta alkaa vuotaa säteittäisiä repeämiä kohti ja voi siten ärsyttää hermoja. Oireen voi aiheuttaa kuitenkin mikä tahansa iskiashermoa ärsyttävä tekijä, kuten kasvain tai vamma. Iskiaskipu alkaa yleensä akuutisti ja hyvin vähäisestäkin liikkeestä, kuten ylös noususta. Kipu säteilee tavallisesti sääreen ja jalkaterän sisäpuoleen tai vaihtoehtoisesti pohkeeseen ja jalkaterän ulkosyrjään. Joskus myös itse selkä voi olla jopa kokonaan tai lähes täysin kivuton. Iskiaksen ennuste on hyvä: arviolta puolet tapauksista paranee kuukaudessa ja 90% iskiaksista paranee 3 kuukauden sisällä. Selän rasittamista on syytä välttää.

Selkäydinkanavan ahtaus eli spinalistenoosi vaivaa tyypillisesti ikääntynyttä väestöä. Fasettinivelet kuluvat lannerangan rappeutuessa iän myötä ja samalla ne voivat kehittää luista reunusta ydin- ja juurikanavan viereen. Selkäydinkanava ahtautuu, kun luiset muutokset ja selkäydinkanavaa verhoavat nivelsiteet alkavat painaa ydinkanavan keskiosaa tai hermojuuria. Sairaus oireilee usein voimakkuudeltaan vaihtelevana iskiaskipuna. Tyypillisesti etukumara helpottaa oireita, kun taas taaksetaivutus pahentaa niitä. Joillakin potilailla ei ole varsinaista selkäkipua vaan pääoireena on jalkojen tuntohäiriöt ja lihasheikkous pystyasennossa.

Noidannuoli eli lumbago on äkillisesti alkava, voimakas selkäkipu, johon ei liity iskiasoiretta. Vaivaa paranee nopeasti – viimeistään parissa viikossa. Noidannuoli voi johtua monista eri syistä, joista tyypillisimpiä ovat välilevyn sisäinen repeämä ja fasettiperäinen oireisto. Ensimmäinen oireilee kipuna eteentaivuttaessa, kun taas jälkimmäisessä selän kierto tai taaksetaivutus on kivuliasta.

Selkärangan rappeutuminen alkaa tyypillisesti lannerangan alaosista, jotka myös kuormittuvat eniten. Alkuvaiheessa välilevyyn syntyy repeämiä, jotka voivat oireilla noidannuolityyppisenä kipuna. Nämä muutokset aiheuttavat välilevyn sisäisen koostumuksen löystymistä ja välilevyn madaltumista. Kun tämä kuorma siirtyy fasettiniveliin, nivelet alkavat kulumaan.

Selkäkivun ja -sairauksien hoito

Lievän tai akuutin selkäkivun hoito onnistuu yleensä suhteellisen hyvin myös kotikonstein. Apteekeista saatavilla tulehduskipulääkkeillä voi lievittää pahinta kipua ja lisäksi akuutissa kipuvaiheessa riittävä lepo ja selän rasituksen välttäminen on tärkeää. Yleisesti suositellaan kuitenkin, että turhaa vuodelepoa tulisi välttää ja normaali päivittäinen liikkuminen on suositeltavaa kivun rajoissa. Kevyt liikunta yleensä helpottaa paranemista oleellisesti.

Selkäsairauksien hoito riippuu aina sekä yksilöllisistä tekijöistä että kyseessä olevasta sairaudesta sekä sen tilasta. Varsinaisia lääketieteellisiä hoitomuotoja ovat mm. erilaiset lääkärin määräämät lääkkeet, fysioterapia ja fysikaalinen kuntoutus. Toisinaan voidaan tarvita myös leikkausta. Lääkityksenä käytetään tyypillisesti esimerkiksi lihasrelaksantteja, kipulääkkeet, tulehduslääkkeet (kortisoni ja kortikoidit) ja toisinaan myös depressiolääkkeet, joilla pyritään alentamaan kipukynnystä esimerkiksi fibromyalgiassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *