Niska-hartiaseudun vaivat – Mistä kivut johtuvat ja kuinka niitä hoidetaan?

Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairaudet ovat yleisimmin kipua aiheuttava pitkäaikaissairauksien ryhmä, joka johtaa myös eniten poissaoloihin työstä. Selkäkipu on TULE-vaivoista yleisin, mutta niska-hartiaseudussa esiintyy kipuja myös hyvin yleisesti – lähes yhtä paljon kuin alaselässä. Y160_L_1920x1080Esimerkiksi Mini-Suomi -terveystutkimuksessa yli 60% aikuisista kertoi kärsineensä joskus niska-hartiaseudun kivuista. Sama tutkimus raportoi myös, että pitkäaikaisista niska-hartiaseudun kivuista kärsii noin 12% yli 30-vuotiaista suomalaisista. Työikäisistä noin 40% joutuu toisinaan jäämään pois töistä tai rajoittamaan normaalia arkeaan.

Niska-hartiaseudun vaivat ovat kasvaneet tietokonetyöskentelyn myötä. Yksipuolinen tai virheellisessä asennossa tapahtuva kuormitus aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia. Tästä syystä työergonomialla on valtava merkitys vaivojen vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä.

TULE-sairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle mittavia kustannuksia esimerkiksi yhä useamman henkilön jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle. Niska-hartiaseudun vaivat ovat hyvin yleisiä ja niiden asianmukainen ja riittävän nopea hoito on äärimmäisen tärkeää, sillä hoitamattomina ne voivat kroonistua aiheuttaen yksilölle huomattavaa kärsimystä ja sairauspoissaoloja.

Ohessa käsitellään niska-hartiaseudun vaivoja kokonaisuudessaan: mistä kivut johtuvat, miten sairauksia voidaan luokitella sekä kuinka kipua ja sairauksia hoidetaan.

Niskakipujen luokittelua

Anatomisesti niskaan kuuluu varsinaisen niskan lisäksi myös kaula ja hartia-alue. Tästä johtuen niskassa on valtavasti erilaisia rakenteita, joista kipu voi olla lähtöisin. Näitä ovat esimerkiksi nikamien väliset fasettinivelet, nivelsiteet, hermot, lihakset ja välilevy. Käytännössä kipu voi olla peräisin mistä tahansa rakenteesta, jossa on kipuhermopäätteitä.

Yleisin niskakiputyyppi on ns. epäspesifi niskakipu, jolle ei löydy tiettyä yksittäistä syytä. Se voi olla lihasperäistä, välilevyperäistä tai fasettinivelten aiheuttamaa. Oireisiin kuuluvat niska-hartiaseudun väsyminen, jännitys tai kireys ja jomottava kipu, joka voi säteillä myös yläraajoihin tai päähän. Tyypillistä on, että oireet alkavat vähitellen tai ne liittyvät tiettyyn pitkäaikaiseen asentoon – esimerkiksi tietokoneella työskentelyyn. Epäspesifi niskakipu tunnetaan myös hyväennusteisena niskakipuna, sillä vaiva menee usein itsestään ohi eikä sen taustalla ole vakavia syitä. Näihin lukeutuu mm. varsin yleinen ”tension neck” eli jännitysniskaoireyhtymä.

Vakavat ja spesifit niskakivut ovat harvinaisempia ja asianmukaisella hoidolla niidenkin ennuste on yleensä hyvä. Spesifejä niskasairauksia ovat kaularangan vakavat vammat, kuten nikamamurtuma, kaularangan välilevypullistuma ja kaularankakanavan ahtauma eli myelopatia. Niskakipu voi johtua myös tulehdussairaudesta, kuten selkärankareumasta. Myös sydän- ja verisuonielimistöstä sekä sisäelimistä peräisin oleva kipu voi säteillä niskaan.

Tunnista riskitekijät ja ehkäise niskakipua

Elämäntavat, psyykkiset tekijät, perintötekijät sekä työergonomia voivat kaikki osaltaan vaikuttaa niskakivun syntyyn. Tunnistamalla riskitekijät voit ehkäistä niska-hartiaseudun vaivoja etenkin, jos sinulla on taipumusta kärsiä kivuista usein.

Liikunnalla on valtava merkitys kaikissa TULE-vaivojen hoidossa sekä ennalta ehkäisyssä. Säännöllinen liikunta vapaa-ajalla vähentää niskakivun riskiä ja voi myös helpottaa oloa, jos niska tuntuu olevan jumissa. Etenkin lihaskestävyys- ja voimaharjoittelu ovat niskan kannalta erinomaisia liikuntamuotoja, joilla kipua voidaan lievittää ja ehkäistä.

Peräänajokolarissa voi syntyä niskan retkahdusvamma eli whiplash, jossa niska retkahtaa piiskamaisesti ensin yliojennukseen ja tämän jälkeen ylikoukistukseen. Nykyään käytössä olevat korkeat niskatuet autoissa eivät täysin estä kaularangan yliojennusta, mutta ne voivat osaltaan lievittää sitä. Huolehdi ajaessasi, että niskatuki on riittävän korkealla ja lähellä takaraivoa. Lasten kaularankavammoja voidaan ehkäistä sijoittamalla lastenistuin selkä menosuuntaan päin.

Työikäisten huono työergonomia voi osaltaan lisätä niskakivun riskiä. Omasta työergonomiasta voi huolehtia muutamilla yksinkertaisilla tavoilla. Muista tauottaa ja jaksottaa tarkkuutta vaativaa työtä: vältä erityisesti pitkään työskentelyä kädet koholla etukumarassa. Tietokoneella työskennellessäsi pidä niska keskiasennossa, jolloin pää on riittävän takana. Vaihda asentoa aina kun mahdollista ja rentouta jumissa olevia lihaksia taukojumpalla.

Jos niska tuntuu olevan jumissa erityisesti aamuisin yöunilta herätessä, on syytä tarkistaa tyyny, patja ja nukkumisasento. Patjan tulisi olla riittävän tukeva ja myötäillä kehon muotoa pitäen selän optimaalisessa asennossa. Liian pehmeä patja voi olla syynä selkä- ja niskakivuille. Oikeanlaisen tyynyn valintaan vaikuttavat yksilölliset tekijät ja henkilökohtaiset mieltymykset. Tarkista ainakin, että tyyny on sopivan kokoinen, ja että se tukee niskaa ja päätä riittävän hyvin. Tällöin kaularangan alueelle kohdistuu enemmän tukea kuin pään alueelle. Jos kärsit niskakivuista, vältä vatsallaan nukkumista.

Niskavaivojen lääketieteellinen hoito

Niskavaivojen hoitomenetelmät ovat samankaltaisia alaselkävaivojen hoidossa käytettävien menetelmien kanssa. Hoitomenetelmät voivat vaihdella passiivisesta kivun lievityksestä potilaan aktiiviseen voimaharjoitteluun. Kipua voidaan hoitaa mm. kylmä- ja lämpöhoidolla, hermostimulaatiolla (TENS), lukkiutuneita nikamia avaavalla manipulaatiolla sekä liikehoidolla. Lääkityksenä käytetään lievissä tapauksissa ensisijaisesti tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia, lihaskipuun lihasrelaksantteja. Kovaan akuuttiin kipuun voidaan määrätä myös opiaatteja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *