Liikuntavammat – Tunnista riskit ja ehkäise tapaturmia

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa olennaisessa asemassa on säännöllinen ja monipuolinen liikunta. Kuitenkin tapaturmaluokista liikuntatapaturmat ovat yleisimpiä Suomessa. Näiden tapaturmien yleistyminen johtuu todennäköisesti suomalaisten lisääntyneestä terveystiedosta: Liikuntavammatyhä useampi pyrkii liikkumaan ylläpitääkseen terveyttä ja parantaakseen omaa fyysistä kuntoaan. Usein liikuntavammojen uskotaan virheellisesti olevan sattumuksen seurausta. On tärkeää kuitenkin tietää, että jokainen liikkuja voi itse vaikuttaa vammariskiinsä liikkuen turvallisesti. Avainasemassa ovat kunnolliset välineet, sopiva ympäristö ja turvallinen laji.

Liikuntavammat

Vammat jaetaan niiden syntytavan perusteella kahteen pääluokkaan: rasitusvammoihin ja äkillisiin tapaturmiin. Rasitusvamma syntyy vähitellen liikkumisen myötä ja kyseessä on hiljattain paheneva kudosvaurio ja kiputila. Erityisesti rasitusvammoja syntyy kestävyys- ja voimalajien harrastajille. Taustalla voi olla yksipuolinen, paljon toistoja sisältävä harjoittelu tai jokin yksittäinen tekniikkavirhe. Lisäksi esimerkiksi juoksijan säären penikkataudin syynä voivat olla epäsopivat, huonosti iskuja vaimentavat jalkineet tai kova juoksualusta.

Rasitusvammoja yleisempiä ovat äkilliset tapaturmat, joissa kudosvaurion aiheuttaa jokin yksittäinen tapahtuma. Näistä tyypillisimpiä ovat polviin, nilkkaan tai selkään kohdistuvat nyrjähdykset ja venähdykset sekä ruhjeet. Hyvin usein vamman syynä on kaatuminen tai kompastuminen. Tapaturmat voidaankin jakaa edelleen äkillisiin kontaktivammoihin ja ilman ulkoista syytä syntyviin äkillisiin vammoihin. Kontaktivammoissa vamman aiheuttajana on jokin ulkoinen syy, kuten törmäys joukkuelajeissa tai mailan iskusta syntynyt ruhjevamma. Mikäli vamman syy ei johdu tämänkaltaisista ulkopuolisista tekijöistä, puhutaan ilman kontaktia syntyvistä vammoista. Näitä ovat esimerkiksi polven vääntymiset ja nilkan nyrjähdykset.

Riskitekijät

Liikuntavammojen riskitekijät voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin riskitekijöihin. Sisäiset tekijät ovat niitä yksilöllisiä fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia, jotka lisäävät henkilön riskiä saada jokin liikuntavamma. Näitä ovat esimerkiksi ikä, aikaisemmat vammat, ravitsemustila, kehonhallinta, tasapaino ja koordinaatiokyky. Psyykkisiä riskitekijöitä voivat olla käytännössä kaikki persoonallisuuteen liittyvät piirteet, kuten riskinotto ja keskittymiskyky.

Ulkoiset tekijät puolestaan liittyvät itse liikuntalajille ominaisiin piirteisiin sekä liikuntaympäristön olosuhteisiin. Esimerkiksi liikuntaharjoitukseen käytetty aika ja kuormituksen intensiteetti voivat osaltaan lisätä riskiä. Ympäristössä riskejä aiheuttavat esimerkiksi liikunta-alusta, varusteet (suojavarusteet, jalkineet ja vaatetus), vuodenaika ja sääolosuhteet. Talvella luonnollisesti on esimerkiksi suurempi liukastumisriski.

Sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat yhdessä siihen, kuinka suuri riski henkilöllä on saada jokin urheiluvamma. Pelkkä riski ei kuitenkaan luonnollisesti vielä aiheuta vammaa, vaan vamma vaatii aina myös varsinaisen laukaisevan tapahtuman, joka viime kädessä varsinaisesti aiheuttaa tapaturman. Näitä voivat olla esimerkiksi äkillinen tai toistuva ylikuormitus.

Liikuntavammojen ehkäisy

Liikuntavamman riskin suuruus vaihtelee runsaasti myös eri liikuntamuotojen välillä. Pääsääntöisesti kuitenkin arjen hyötyliikunta, kuten kävely ja pyöräily sekä pihatyöt ovat turvallisia. Varsinaisista kuntoliikuntalajeista turvallisimpia ovat esimerkiksi uinti, hiihto ja sauvakävely.

Liikuntavammoja voi tehokkaasti ehkäistä myös itse. Erityisen tärkeää on muistaa lämmitellä huolellisesti ennen suoritusta, jolloin lihakset toimivat paremmin. Muista myös venytellä ennen suoritusta ja sen jälkeen, etenkin jos harrastat lajia, jossa niveliin kohdistuu äkillisiä repäiseviä liikkeitä.

Pelkällä maalaisjärjellä pärjää jo suhteellisen pitkälle. Tunnista omat rajasi ja aloita liikkuminen hitaasti harjoitusmääriä lisäten. Muista kuunnella myös kehon omia viestejä: älä liiku sairaana tai väsyneenä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *